Ihan pelkkään lukemiseen ei siis tarvinnut lopussakaan takertua, vaan olemme ehtineet kierrellä vielä viimeisiä nurkkia Pariisista joihin emme ole vielä ehtineet. Samalla olemme saaneet nautiskella syksystä, joka viimein näyttää löytäneen tiensä myös tänne. Lämpötila täällä pysyttelee edelleen noin 6-10 asteessa, mutta lähes joka päivä tulee muutama pieni sadekuuro ja pimeäkin tulee noin 17.30. Valitettavasti syksy täällä ei siis vedä läheskään vertoja Suomen syksylle, jota itselläni on ainakin ollut ikävä. Jostain syystä kenelläkään muulla Suomalaisella täällä ei ole ollut samaa tunnetta...
Palataksemme jälleen rakkaaseen aiheeseemme eli Ranskan virastotoimintaan, se pääsi yllättämään meidät täydellisesti. Olimme jo täysin varautuneet siihen, että emme onnistu saamaan CAF:a eli ranskan opintotukea ennen Suomeen palaamistamme, mutta kuinka ollakaan 23.11. tupsahti ranskalaisille tileillemme epämääräinen summa rahaa. Tarkemmin asiaa tarkasteltuamme meille oli maksettu opintotuki kahdelta kuukaudelta eli syys- ja lokakuulta. Kuukautta kohden maksettu summa oli xxx,59€. Käsittelijällä oli ilmeisesti ollut kynä hyvässä vauhdissa, kun ei ollut mitenkään järkevään tasalukuun saanut sitä pysähtymään. Muiden suomalaisten kollegojemme ja koulun henkilökunnan puheista päätelleen nämä summat todellakin vedetään täysin hatusta. Ja ilmeisesti kuukauden tuki maksetaan aina takautuvasti.
Pankin lupaamaa 100€ ei ole kuulunut vieläkään ja tähän liittyen kävimme viime viikolla pankissa erään ranskalaisen tuttavamme kanssa, joka toimi meidän tulkkina. Vastaus oli sama kuin ennenkin. Pankin virkailija ei tiedä asiasta mitään, vaan rahat maksaa tilille jokin tilinhoitaja jossain, johon ei ilmeisesti voi milllään tapaa ottaa edes yhteyttä. Kysyimme samalla, miten toimimme sen suhteen, että olemme jo Suomessa, kun saamme viimeisen opintotuen ja mahdollisen satasen, minkä joku ehkä joskus maksaa. Suurin ongelmahan tässä on se, että opiskelijoille ilmaiseksi luvattu pankkitilimme on jo tässä noin kuukauden aikana maksanut meille vajaat 5 euroa. Emme siis haluaisi pitää tiliä auki kovin montaa ylimääräistä vuotta. Virkailijan mukaan tilin voi kuitenkin sulkea puhelimitse Suomesta käsin, kun kaikki tarvittava maksuliikenne on suoritettu. Siihen, että sulkeminen tosiaan tapahtuisi niin helposti, on hyvin vaikea uskoa, kun muistellaan avaamisen kestäneen noin kuukauden.
Nyt kun pakollinen osuus on taas suoritettu, voidaan siirtyä muihin aiheisiin. Viikonloppuna kävimme visiitillä Pariisin katakombeissa, joissa emme tähän mennessä vielä olleet ehtineet käymään. Noin 20 metrin syvyydessä ranskalaisessa peruskalliossa olevat luolat olivat hieno kokemus, vaikka tunnelikorkeudessa ei aina oltukaan ajateltu 190cm ylittäneitä. Luoliin on siis haudattu noin 6 miljoonan pariisilaisen luut ja luita siellä kyllä riitti. Laitan muutamia kuvia lopuksi.
Itsenäisyyspäivää vietimme täällä mahdollisimman kotimaisissa merkeissä. Satu leipoi meille joulutorttuja, tietysti alusta lähtien, koska voitaikinaa ei ole täältä vielä valmiina löytynyt. Lisäksi meillä oli vielä tallella vierailijoiden tuomia joulupipareita. Glögin jouduimme korvaamaan viinillä ja mikä pahinta meille ei suotu vapaapäivää :P Onneksi yle ei ollut evännyt linnanjuhlien suoraa lähetystä ulkomaalaisilta. Kaikkei nhienointa oli kuitenkin se, että Suomen itsenäisyyspäivä oli muistettu myös koulullamme ranskalaissten toimesta. Tarjolla oli esitteitä Suomesta ja ilmeisestikin kaakaojauheella tummaksi värjättyä vaaleaa leipää sekä lettuja ja mansikkahilloa. No, hyvä yritys siis...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti