keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Uransa huipulla!

Hei taas täältä Eiffelin valokeilan alta!

Taas on viikko mennyt viimeisestä päivityksestä ja kaikenlaisia kokemuksia, niin hyviä kuin vähän vähemmän hyviä, on jälleen kertynyt. Vähemmän hyvät kokemukset kylläkin liittyvät jälleen ranskalaiseen asiakaspalveluun ja yleiseen asianhoitoon. Ei vain voi olla miettimättä miten helppoa ja nopeaa on asioida suomalaisissa virastoissa ja jopa kaupoissa. Siis niinkun oikeasti!

No mutta se siitä tällä erää ja siirrytään varsinaiseen asiaan. Jos joku vielä muistaa, meille luvatiin ranskalaisesta pankista 100€ lahjarahaa siitä hyvästä, että avaamme sinne tilin. Ja ehkä maailman suurimmaksi yllätyksesi pankki piti lupauksensa. Tai no, ainakin osittain. Itse sain nostettua automaatista täyden sata euroa, mutta Turolla ei käynytkään näin hyvä tuuri. Turo nimittäin nosti kerralla vain 50€ ja tämän jälkeen tilin saldo näyttää nollaa. Ja jotta asia ei olisi niin helposti ymmärrettävissä oli Turo laittanut tililleen aiemmin viisi euroa rahaa Suomalaiselta tililtä. Ilmeisesti Turo siis sai 45 euroa lahjarahaa ja itse laittamansa vitosen :P Oman tilin saldoani en ole vielä päässyt tarkistamaan, koska pankimme verkkopankki on tilapäisesti poissa käytöstä :) How amazing!!! Niin ja verkkopankista tulikin mieleeni, että sen olemassaolon selvittäminen ei ollut sekään järin helppoa. Ensimmäinen tiedustelu pankin henkilökunnalta päättyi siihen, että tiskin takana ollut nainen kertoi, että on olemassa verkkopankki, mutta hän ei tiedä miten se toimii tai miten sinne pääsee. Toisella kerralla eri henkilö osasi jo kertoa mistä verkkopankki löytyy.

Eräs ihmeellinen asia ranskainmaalla on myös se, että jos haluaa saada CAFia eli opintotukea Ranskan valtiolta, on sinne kaikin mahdollisin eri tavoin todistettava saavansa valtavat määrät rahaa kaikkialta muualta. Heti aluksi hakemusta täytettäessä kirjoitimme kirjeen (huom. käsin kirjoitetun kirjeen), jossa todistimme vanhempien antavan meille niin paljon rahaa, että pystymme asumaan täällä. Nyt muutaman viikon päästä hakemuksen jättämisestä saimme postissa kirjeen, jossa vaadittiin lähettämään uusi kirje, jossa puolestaan todistamme meillä olevan kaikki tarvittavat resurssit elää Pariisissa. :) Tulee vain mieleen, mitä Suomen kelassa tuumattaisiin, jos kirjottaisin opintotukihakemuksen liitteeksi kirjeen, jossa kertoisin vanhemmillani olevan valtavat määrät rahaa ja että rahaa vain tulee ovista ja ikkunoista. Se tuskin ainakaan edistäisi tuen saamista.

Ihan pelkkää asianhoitoa ei elämä täällä ole toki ollut, vaan viime torstaina kävimme tutustumassa erääseen vaatimattomaan metsästysmajaan tässä lähellä nimeltään Versailles. Paikka on kyllä näkemisen arvoinen kaikessa prameudessaan. Sitä kullan ja kaikkien hienojen pienten yksityiskohtien määrää on mahdotonta kuvitella. Puiston koossakaan ei ole suuremmin säästelty. Puistoon päästyämme harkitsimme jo vakavasti sen kiertämistä kävellen, mutta kuinka ollakaan huomioni kiinnittyi riviin golfautoja puiston kulmalla. Miten noita pääsee ajamaan ja mitä se maksaa... 30/tunti, ei hitto, pakko vuokrata.. Niin kiersimme sitten puiston hieman kevyemmin golfauton kyydissä :)

Sunnuntaina puolestaan päädyimme suklaamessuille Pariisin messukeskukseen lähinnä ilmaisten maistiaisten toivossa. Pieneksi pettymykseksi maistiaspalat olivat aika pieniä, mutta parin tunnin jälkeen totesimme, että ehkä tähän on syynsä. Merkkisuklaat eivät ole ihan kevyimmästä päästä :) Kovin suuria ostoksia ei tullut tehtyä, koska myöskään hinnat eivät olleet ihan kevyimmästä päästä. Alle 60€/kg oli jo halpaa.








Unohtamatta uskollista kämppistämme Charlya hänkin kyllästyi jo ainaseen sisällä olemiseen ja lähti minun ja Turon kanssa tutustumaan riemukaaren katolla olevaan näköalatasanteeseen. Tästä piristyneenä Charly onkin taas jaksanut viihdyttää meitä joka päivä.

Charly nalleuransa huipulla

Urheiluakin olemme täällä kaupungin vilinässä yrittäneet säännöllisesti harrastaa, mutta pääasiassa olemme joutuneet tyytymään koulun kuntosaliin. Tänään viimein päätimme uskaltautua viereisessä kauppakeskuksessa olevaan uimahalliin. Tai osasyy siihen, ettemme ole käyttäneet uimahallia on se, ettemme tienneet miten sinne pääsee sisälle. Täällä kun ei ole niin yksinkertaista selvittää asioita. Ei riitä, että vain kysyy ja asia selviää. Sen lisäksi tarvitaan sellainen vastaaja jota sattuu kiinnostamaan vastaaminen juuri sillä hetkellä :) Ihan putkeen ei hallissa käyminenkään mennyt, koska juuri kuin pääsimme altaan viereen, aloimme katselemaan, että jaahas kaikilla näyttää olevan uimalakit päässä. :P Eihän meillä tietenkään sellaisia ollut mukana, mutta onneksi saimme lopulta lainata sellaiset.

Tässä varmaan oli pääosin kuluneen viikon tapahtumat. Lopuksi jälleen muutamia kuvia, joita muuten itselleni on kertynyt tältä reissulta yhteensä vaivaiset 1200 :D












Normi-iltapäivä Pariisin liikenteessä Champ Elyseen ympyrässä :D Eri selkeää hommaa.

Ja taas yhdestä kulmasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti